Toksinen Epidermaalinen Nekroosi

Toxic epidermal necrosis - Toksinen Epidermaalinen Nekroosi

https://en.wikipedia.org/wiki/Toxic_epidermal_necrolysis

Toksinen Epidermaalinen Nekroosi (Toxic epidermal necrosis) on eräänlainen vakava ihoreaktio. Varhaisia oireita ovat kuume ja flunssan kaltaiset oireet. Muutamaa päivää myöhemmin iho alkaa rakkuloitua ja kuoriutua muodostaen kivuliaita hilseileviä alueita. On tärkeää, että myös limakalvot, kuten suu, ovat tyypillisesti mukana. Komplikaatioita ovat kuivuminen, sepsis, keuhkokuume ja useiden elinten vajaatoiminta.

Yleisin syy on tietyt lääkkeet, kuten lamotrigiini, karbamatsepiini, allopurinoli, sulfonamidiantibiootit ja nevirapiini. Riskitekijöitä ovat HIV ja systeeminen lupus erythematosus. Hoito tapahtuu tyypillisesti sairaalassa, kuten palovammaosastolla tai teho-osastolla.

○ Hoito
Tämä on vakava sairaus, joten jos huulet tai suu ovat vahingoittuneet tai ihosi tulee rakkuloita, ota yhteys lääkäriin mahdollisimman pian.
Epäilyttävät lääkkeet tulee lopettaa. (esim. antibiootit, ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet)

Lisää tietoa ― Suomalainen

☆ Saksan vuoden 2022 Stiftung Warentest -tuloksissa kuluttajien tyytyväisyys ModelDermiin oli vain hieman alhaisempi kuin maksullisiin telelääketieteen konsultaatioihin.

Tyypillinen ihon menetys Toksinen Epidermaalinen Nekroosi (Toxic epidermal necrosis)
TENS ― päivä 10

Necrolysis epidermalis toxica
Varhaisvaiheen rakkulat voivat kehittyä nopeasti ja koskettaa koko kehoa muutamassa päivässä.

Kuvahaku

References

Stevens–Johnson Syndrome and Toxic Epidermal Necrolysis: A Review of Diagnosis and Management 34577817

NIH

Stevens-Johnson Syndrome (SJS) ja Toxic Epidermal Necrolysis (TEN) ovat harvinaisia tiloja, joissa iho kokee laajan nekroosin ja irtoamisen. Hoidon kannalta syklosporiini on erittäin tehokas SJS:n hoidossa, kun taas suonensisäisen immunoglobuliinin (IVIg) ja kortikosteroidien yhdistelmä toimii parhaiten SJS- ja TEN-tapauksissa.
Stevens-Johnson Syndrome (SJS) and Toxic Epidermal Necrolysis (TEN) are rare diseases that are characterized by widespread epidermal necrosis and sloughing of skin. Regarding treatment, cyclosporine is the most effective therapy for the treatment of SJS, and a combination of intravenous immunoglobulin (IVIg) and corticosteroids is most effective for SJS/TEN overlap and TEN.

Toxic Epidermal Necrolysis: A Review of Past and Present Therapeutic Approaches 36469487

Toxic epidermal necrolysis (TEN) on tiettyjen lääkkeiden ja immuunijärjestelmän toiminnan aiheuttama vakava ihoreaktio, joka johtaa laajamittaiseen ulomman ihokerroksen (epidermiksen) irtoamiseen ja vaikuttaa yli 30 %:iin kehon pinnasta. TEN:n kuolleisuus on yli 20 %, usein infektioiden ja hengitysvaikeuksien vuoksi. Reaktion aiheuttavan lääkityksen lopettaminen, tukihoidon tarjoaminen ja lisähoitojen käyttö voivat parantaa lopputulosta. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että lääkkeet, kuten syklosporiini, tuumorinekroositekijä alfa-inhibiittorit ja suonensisäisen immuuniglobuliinin ja kortikosteroidien yhdistelmä, voivat olla hyödyllisiä satunnaistettujen kontrolloitujen kokeiden ja useiden tutkimusten analyysien perusteella.
Toxic epidermal necrolysis (TEN) is a serious skin reaction caused by certain medications and immune system activity, resulting in large-scale detachment of the outer skin layer (epidermis), affecting more than 30% of the body's surface. TEN has a mortality rate of over 20%, often due to infections and breathing difficulties. Stopping the medication causing the reaction, providing supportive care, and using additional treatments can improve the outcome. Recent studies have shown that drugs like cyclosporine, tumor necrosis factor alpha inhibitors, and a combination of intravenous immune globulin and corticosteroids can be helpful, based on randomized controlled trials and analyses of multiple studies.

Toxic Epidermal Necrolysis and Steven–Johnson Syndrome: A Comprehensive Review 32520664

NIH

Recent Advances: There is improved understanding of pain and morbidity with regard to the type and frequency of dressing changes. More modern dressings, such as nanocrystalline, are currently favored as they may be kept in situ for longer periods. The most recent evidence on systemic agents, such as corticosteroids and cyclosporine, and novel treatments, are also discussed.